Oulun linnan ja kaupungin perustaminen
Oulujokisuu nousi merkittävään asemaan, kun sen satamasta tuli luvallinen kauppapaikka vuonna 1531. Vuosina 1570–1595 Venäjää vastaan käydyn sodan aikana rakennettiin tälle paikalle puu- ja maavallituksin varustettu linnake 1590. Sota päättyi Täyssinän rauhaan.
Pohjanmaalla ei ollut yhtään kaupunkia 1600-luvun alussa. Matkatessaan alueen läpi vuonna 1602 Kaarle-herttua (myöhemmin Kaarle IX) huomasi, että Oulujoen suu oli sopiva linnan ja kaupungin paikka. Linnan rakentamisesta annettiin tammikuussa 1605 käsky, jonka mukaan tuli ”raivata se saari, jota sanotaan Oulun linnoitukseksi, riistää pois ne puukyhäykset, jotka siellä ovat, ja sitten varustaa linnoitus vallilla tykittämistä varten yltympäri koko saaren”. Oulun kaupunki perustettiin 8.4.1605 mantereelle linnaa vastapäätä.
Linnan kukoistusaikaa olivat 1600-luvun ensimmäiset vuosikymmenet. Silloin sekä varusväen että aseistuksen määrä olivat suurimmillaan. Varusväen määrä vaihteli 50–100 miehen välillä kaupungin väkiluvun ollessa noin 400 henkilöä. Kuningas Kustaa II Aadolfin valtakaudella Ruotsin suurvaltapolitiikka suuntautui Keski-Eurooppaan, joten pohjoinen alue jäi syrjään ja linna alkoi menettää merkitystään.
Oulun pammaus
Venäläiset polttivat linnan puiset rakenteet suuren Pohjan sodan (1700–1721) aikana vuonna 1715. Tuon jälkeen linnan säilyneet osat toimivat lähinnä varastoina.
Oulun linnan uudelleen rakentamiseksi ja modernisoimiseksi tehtiin suunnitelmia 1700-luvun kuluessa. Linna kohtasi lopullisen tuhonsa 31.7.1793. Salama sytytti linnan puuosat tuleen ja kansliarakennuksen asevarastossa ollut mustaruuti räjähti tuhoten rakennuksen lähes kokonaan.
Vuoden 1830 tienoilla Oulun kauppaseura kunnosti säilyneen kivikellarin ruutivarastokseen. Oulun läänin kuvernööri Otto Nyberg edisti 1870-luvulla linnan raunioiden kunnostamista. Vallin nykyinen muoto on 1800-luvulta, jolloin muurin sortuneiden rakenteiden päälle kasattiin maata. Linnansaari alkoi saada sitä puistomaista luonnetta, mikä sillä nykyisin on.
Kansliarakennuksen kellarin päälle valmistui vuonna 1875 Oulun Merikoulun havaintotorni paikanmääritysten harjoittelemista varten. Merikoulun toiminnan lakattua aloitti tornissa kahvila vuonna 1912. Nykyään tiloissa toimii Tähtitornin kahvila. Vanha kivikellari toimii näyttelytilana.
Oulun linnan alue on muinaismuistolain suojelema kiinteä muinaisjäännös.